Levottomuus kotona, päivähoidossa tai koulussa nostaa huolta perheen sisällä tai kehitysympäristön aikuisissa. Joskus kuulen päiväkodista tai koulusta vanhemmille tulleen viestin, että levottomuuden vuoksi suositellaan lääkettä lapsen rauhoittamiseksi. Levoton lapsi kytkeytyy usein ajatukseen tarkkaavaisuushäiriöisestä lapsesta. ADHD:n esiintyvyys on noin 5-8 % luokkaa Suomessa. Ennen kuin hoidon puolesta aloitetaan vaikkapa lääketukea tai kouluun mittavia tukitoimia oireiden hallinnan tueksi, on syytä selvittää, onko levottomuus neuropsykiatrista, kuten esimerkiksi nepsy-häiriöstä johtuvaa, vai oire jostakin muusta. Tukitoimet ja hoito tulee kohdistaa oikein.
Lapsen levottomuus on merkki jostain
Miten itse näen levottoman lapsen? Oire sinänsä on jo pysähtymisen arvoinen. Levottomuus on merkki jostain, johon on syytä paneutua.
Kumpuaako oire lapsesta, vai kertooko se huolesta perheen sisällä, lähiaikuisen huonovointisuudesta tai esimerkiksi kiusaamisesta koulussa tai vapaa-ajalla tai siitä, ettei lapsi viihdy harrastuksessaan? Pääseekö lapsi ikätoverien ryhmään ja onnistuuko hän sosiaalisissa suhteissaan, vai onko hänellä vaikea sopeutua omista syistään johtuen sosiaalisiin tilanteisiin tai jätetäänkö hänet ryhmän ulkopuolelle? Vai hakeeko lapsi huomiota negatiivisella käyttäytymisellä? Onko kyse somaattisesta oireesta, psyykkisestä oireesta vai reagoinnista ympäristön haastavaan tilanteeseen?
Lapsen levottomaan käytökseen kun voivat olla syynä niin arkielämän haasteet ja kuormitustekijät, kuin myös taustalla mahdollisesti piilevät neurologiset oireet kuten nepsy-häiriöt tai ADHD-oireet.
Lapsen levottomuus voi kummuta arjen kuormittavuustekijöistä
Usein tärkeää on kuulla, miten kodin arki sujuu ja onko elämässä ajankohtaisia kuormitustekijöitä. Arjen perusasiat tuovat lapselle turvallisuutta ja niiden haasteet taas voivat näkyä levottomuutena. On hyvä olla tietoinen, nukkuuko ja syökö lapsi riittävästi ja hyvin.
Toisaalta tärkeää on tietää, onko muilla perheenjäsenillä oireita, jotka voisivat huolestuttaa lasta.
Lapsen median kanssa viettämän ajan kartoitus ja tieto siitä, onko lapsi altistunut ikätasolle sopimattomalle materiaalille, on hyvä tarkistaa.
Lapselta kannattaa itseltään kysyä: onko sinulla ajatusta, mistä kaikesta voisi olla kyse, kun mietimme sinun levotonta oloasi? Usein lapselta suoraan kysyminen voi viedä oikean asian äärelle. Voi olla, että kodin sisällä tapahtunut riitely, aikuisten huonovointisuus tai vaikkapa ison sisaruksen tai vanhemman päihteiden käyttö, voivat näkyä levottomuutena lapsessa. Tällöin tuki ja hoito tulee ohjata perhetasolle.
Jos taas kotiasiat ovat kunnossa, eivätkö selitä lapsen levottomuutta, voidaan miettiä mahdollisia lapsen somaattisia tai psyykkisiä sairauksia.
Somaattiset oireet lapsella
Lapsen somaattinen tutkiminen voi tuoda esiin levottomuuden lähteen.
Mahdolliset iho-oireet (esim. ihottuma, kutina, viiltely, mustelmat), kipuoireet (yleissairaus, hampaat, muut yksittäiset kivut) tai erilaiset suolisto-oireet voivat tulla paremmin puheeksi tutkittaessa lasta. Ensiarvoisen tärkeää on havaita mahdolliset pahoinpitelyn jäljet tai kysyä tunteeko lapsi itsensä uhatuksi, kiusatuksi, ahdistuneeksi tai huolestuneeksi.
Aikuinen voi tulkita myös väärin lapsen levottomuuden lähdettä ja siksi somaattiset oireet ja niiden lähempi tarkastelu voivat tarjota vihjeitä, joita ei aluksi olisi tullut edes ajatelleeksi.
Taustalla voi piillä myös nepsy-häiriö
Neuropsykologiset oireet voivat tulla esiin nepsy-perheen arjessa esimerkiksi lapsen käytökseen, oppimiseen tai motoriikkaan liittyvien haasteiden kautta. Oireisiin voi kuitenkin liittyä myös muita haasteita, kuten aistiyliherkkyyttä, mielialavaihtelua, ilmaisuvaikeuksia tai pakko-oireyhtymiä. Nepsy-häiriö voi vaikuttaa lapsen elämään hyvinkin kokonaisvaltaisesti, aina viestinnästä, sosiaalisiin taitoihin sekä oppimiseen ja tunteiden säätelyyn saakka.
Apua ja tukea nepsy-perheen arkeen tarjoaa esimerkiksi LAKU-perhekuntoutus.
ADHD oireet voivat aiheuttaa levottomuutta
Lapsen levottomuus yhdistetään usein motoriseen levottomuuteen.
Kyse voi olla osa ADHD oireistoa, jos oire on alkanut ennen kouluikää ja näkyy useassa ympäristössä. Lapsi on motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen, eikä aktiivisuus oleellisesti muutu sosiaalisen ympäristön mukaan. Esimerkkinä hän saattaa liikutella levottomasti käsiään tai jalkojaan, vääntelehtiä tuolillaan ja olla jatkuvasti liikkeessä. Istuminen ruokapöydässä tai läksyjen ääressä on haastavaa.
Jos perheenne kaipaa näihin kyseisiin haasteisiin vertaistukea, tarjoaa eväitä parempaan arkeen esimerkiksi LAKU-perhekuntoutus.
Aistiyliherkkyys
Lapsen levottomuus voi olla myös oire aistiyliherkkyydestä.
Aistiyliherkät lapset saattavat olla jo vauvaiästä alkaen itkuisia ja levottomia, eivätkä oireet helpota muutaman kuukauden iässä, kuten esim. koliikkilapsilla. Sylissäpito tai koskettaminen voi tuntua lapsesta inhottavalta, ja aistiärsykkeet voivat saada aikaan hyvin voimakkaita tunnereaktioita.
Aistiyliherkkä lapsi kuormittuu normaaliarjessa ja voi olla hyvinkin levoton, eikä arki meinaa sujua, jos aistikuormitukseen ei osata puuttua ja lasta auttaa siinä.
Perhekuntoutus tarjoaa apua lapsiperheen arkeen
MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö (Aamos MLL) tarjoaa apua ja tukea lapsiperheiden arkeen erilaisten kuntoutusten avulla. Jos lapsella on nepsy-häiriön diagnoosi, kannattaa tutustua 1,5 vuoden mittaiseen kotiinpäin tehtävään LAKU-kuntoutukseen.
Aamos MLL:ssä voidaan myös kartoittaa levottomuuden taustoja ja auttaa perhettä selviytymään haastavasta arjesta, sekä tarjota apua oman kunnan palveluiden tarpeen kartoitukseen.
Jonna Maunu
Kirjoittaja on LT (lastenneurologia) ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri, joka on työskennellyt MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä kesälääkärinä.