Jaana Wessman pohtii kolumnissaan ”Lapsiperheille kohdistetut suositukset – riittävätkö hereilläolotunnit?” (Duodecim 20/2022) vanhempien lisääntyvää uupumusta ja heidän kokemiaan suorituspaineita. Vanhempia kannustetaan armollisuuteen itseä ja omaa vanhemmuutta kohtaan, mutta samanaikaisesti erilaisten lapsiperheille kohdistettujen suositusten määrä on päätähuimaava.
Suosituksista stressiä?
Vanhemmat vastaavat omaan terveyteensä liittyvien päätöksien lisäksi myös lapsiaan koskevista päätöksistä. Tähän tarjotaan apua raskausajasta lähtien; ruokavalio- ja liikuntasuosituksilta sekä muistutuksilta huolehtia henkisestä hyvinvoinnista kukaan ei voi välttyä.
Lapsen syntymän jälkeen ohjeiden kirjo laajenee: ”Pitää nukkua, ulkoilla, liikkua, leikkiä sekä vapaasti että opettavaisia leikkejä, syödä, kuunnella satuja, katsella kirjoja, keskustella käyttäen rikasta kieltä, askarrella, kuunnella musiikkia sekä tavata lapselle tärkeitä sukulaisia.” Ja tähän päälle vielä erilaisiin lapsiperheiden välinehankintoihin, niiden turvallisuusnäkökulmiin, harrastuksiin ym. perehtyminen. Ja sitten vielä ruokailu ja liikkuminen yhdessä ja erikseen, perheen yhteinen aika, oma aika, parisuhde…
Wessman kysyy aiheellisesti, ”onko ihme, jos vanhemmuus alkaa tuntua aivan mahdottomalta?” ja pohtii myös terveysneuvonnan mahdollisia haittavaikutuksia. Joskus suositusten toteuttaminen voi aiheuttaa stressiä ja olla pois jostakin muusta lapsiperheen hyvinvointia tukevasta asiasta.
Aarteenetsijät voivat löytää oivalluksia itsestä ja arjesta
Lapsen arvokas keho –kehittämishankkeessa (STEA 2022-2024) kehitetään ja toteutetaan 7-12 -vuotiaiden lasten perheille suunnattua Aarteenetsijät -ryhmätoimintaa. Toiminta on tarkoitettu perheille, jotka miettivät lapsen ruokailutottumuksiin ja painoon liittyviä asioita sekä kaipaavat innostusta liikkumiseen. Aarteenetsijöissä lapset pääsevät seikkailemaan luonnossa ja kokkailemaan yhdessä perheen kanssa.
Vanhempien vertaiskeskusteluissa on tämän kesän ja syksyn aikana pohdittu perheiden arkisia asioita: Minkälaisten puuhien parissa perhe viihtyy? Mistä asioista syntyy hyvää mieltä? Mitkä asiat aiheuttavat kitkaa perheessä? Miten ruokailut sujuvat? Minkälaiset ruokailutavat tukisivat perheen jaksamista? Onko aikaa ja mahdollisuuksia yhdessäoloon? Mahtuuko arkeen riittävästi rauhoittumisen hetkiä?
Vanhemmat ovat tuoneet esiin, että tietoa lapsen ja perheen hyvinvointia, ravitsemusta ja liikkumista koskevista suosituksista on tarjolla runsaasti. Jos perheen arjessa esimerkiksi ruokailutilanteisiin tai ruokavalioon liittyvät asiat ovat muodostuneet pulmalliseksi, harvoin on kyse vanhempien tiedon puutteesta. Arki kun vain on usein monimutkainen palapeli, jossa ei kovinkaan usein ole hirveän helppoa saada jokaista palasta loksahtamaan paikoilleen.
Arvostavaa kuuntelua arvioinnin sijaan
Vaikka arjen palaset ajoittain olisivat vähän vinksallaan, mikä sitten perheitä kannattelee? Mistä vanhemmat saavat voimavaroja arjen ja suositusten viidakossa etenemiseen?
Vanhempien mukaan keskeisiä tekijöitä ovat kokemukset hyväksytyksi ja nähdyksi tulemisesta. Tärkeää on myös mahdollisuus pysähtymiseen ja arjessa tällä hetkellä toimivien asioiden löytämiseen.
Yhdessä vietetyn ajan myötä perheet ovat tuoneet esiin, kuinka merkittävää onkaan saada kertoa omista ja kuulla muiden perheiden kokemuksista samankaltaisten arjen pulmien kanssa kamppailussa.
Toimintaamme osallistuneet vanhemmat kertovat kaipaavansa heitä ja lasta arvostavaa kuuntelua arvioinnin sijaan.
Me pyrimme tukemaan perheitä löytämään voimavaroja ja keinoja vahvistaa jokaisen perheenjäsenen omaa erinomaisuutta ja ainutlaatuisuutta. Pyrimme Lapsen arvokas keho -kehittämishankkeessa löytämään keinoja välittää viestiä siitä, että jokainen lapsi, vanhempi ja perhe on sellaisenaan riittävän hyvä ja arvokas!
Essi Jokinen (hankevastaava, toimintaterapeutti) & Marika Väärä ( hanketyöntekijä, psyk. sairaanhoitaja)
Lue lisää Lapsen arvokas keho –kehittämishankkeesta ja Aarteenetsijät –ryhmistä!