Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustamiskokous pidettiin kenraali Carl Gustav Mannerheimin kotona 4.10.1920, jolloin liiton nimeksi tuli — voittoisan kenraalin nimeä hyödyntäen — Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Perustamiskokousta seuraavana päivänä sanomalehdissä julkaistiin tukivetoomus, jossa Mannerheim pyysi ”kaikkia Suomen naisia ja miehiä ottamaan tämän oikean asian sydämenasiakseen ja kaikin voimin tukemaan sitä.”
Lastensuojeluaate saikin nopeasti tulta alleen. Liiton perustajajäseniin lukeutuneet Erik Mandelin ja Arvo Ylppö kiersivät maakunnissa puhumassa lastensuojelun puolesta ja auttoivat paikallisia opettajia, pappeja, kuntien virkamiehiä, lääkäreitä ja sairaanhoitajia paikallisosastojen perustamisessa. Ensimmäiset osastot perustettiin vuonna 1920 Hankoon ja Hämeenlinnaan, ja kaksi vuotta myöhemmin paikallisosastoja oli yli 100.
Paimioon paikallisosasto perustettiin vuonna 1923, ja yhdistykseksi se rekisteröitiin seuraavana vuonna. Vuonna 1930 paikallisosastoja oli jo peräti 500. Nyt, sata vuotta myöhemmin, Suomen suurimmassa lastensuojelujärjestössä on noin 86 000 jäsentä, sillä on 548 paikallisyhdistystä, 10 piirijärjestöä, keskusjärjestö ja kaksi säätiötä: tutkimussäätiö ja Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö.
Kuva MLL / Jere Satamo
Kaikille avointa kansalaisjärjestöä perustettaessa lähtökohtana oli, että kaikkia lapsia on hoidettava hyvin ja että kaikilla lapsilla on oikeus asiantuntevaan huoltoon. Vuoden 1920 Suomessa haaste oli valtaisa, sillä maamme kolmesta miljoonasta asukkaasta yksi kolmasosa oli alle 15-vuotiaita lapsia. Näistä miljoonasta lapsesta suuri osa kärsi puutteesta ja lapsikuolleisuus oli korkea. Arvioiden mukaan joka kymmenes lapsi kuoli jo vauvana. Vaatikin suurta visiota nähdä miten vapaaehtoisista jäsenistä koottu järjestö voisi kohentaa koko maan terveydenhoito-oloja, järjestäisi ammattikoulutusta ja perustaisi koko maahan lastenhoidon neuvonta-asemia.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemä työ lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on ollut suomalaisen hyvinvointivaltion kannalta merkityksellistä, sillä monet MLL:n aloittamat toiminnot ovat vuosien kuluessa muuttuneet lakisääteisiksi ja osaksi hyvinvointiyhteiskuntamme palveluja. Tunnetuimpia esimerkkejä lienevät neuvolajärjestelmä ja Arvo Ylpön suuri ilon aihe – kouluruokailu.
Juhlavuotensa kunniaksi MLL kutsuu kaikki lapset ja nuoret mukaan suunnittelemaan MLL 100 -juhlavuoden korua teemalla Juhlapäivä yhdessä Tira Jewelleryn kanssa. Lasten ja nuorten tekemät piirustukset, maalaukset tai valokuvat savi- tai muovailuvahatöistä toimivat innoituksena koruteokselle. Juhlavuoden koruteos jää muistoksi MLL:n keskustoimistolle, ja siitä luodaan pienempi käyttökoru kuluttajamyyntiin. Myytyjen korujen tuotto lahjoitetaan MLL:n lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen tekemän työn tukemiseen.
Satavuotiasta Mannerheimin Lastensuojeluliittoa juhlitaan valtakunnallisesti ja paikallisesti läpi vuoden erilaisin tapahtumin. Suurimmat kekkerit järjestetään varsinaisena syntymäpäivänä 4. lokakuuta, kun Koko Suomen lastenjuhlia vietetään eri puolilla maata. Lastenjuhlien järjestelyistä vastaavat MLL:n paikallisyhdistykset, joten seuraathan oman alueesi paikallisosaston ilmoittelua. Myös Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö järjestää kivaa tekemistä liiton satavuotissyntymäpäivänä, mutta tästä kerromme tarkemmin syksymmällä. Koko Suomen lastenjuhlissa lapset ovat tärkeimmät kunniavieraat, sillä luonnollisesti lastensuojelujärjestölle lapset ovat sydämenasia. Tämä näkyy Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön sloganissakin: ”Lapsi sydämessä ja mielessä”. Vuoden jokaisena päivänä.
Nina Kurki, viestintäassistentti, FM
P.S. Lue MLL:n sivuilta mitä kaikkea liitto on tehnyt lapsiperheiden hyväksi vuosikymmenten varrella.