Raskaan työpäivän jälkeen olisi mukava rentoutua hetki sohvalla. Lapsi voisi viettää samalla vaikka ruutuaikaa puhelimen tai tabletin parissa. Houkutteleva ajatus? Kieltämättä, mutta nämä hetket venähtävät helposti kuitenkin turhan pitkiksi. Lapsen hyvinvointia ja fyysistä kehitystä ajatellen yhdessä liikkuminen ja aktiivinen touhuaminen ovat kultaakin kalliimpaa ajankulua, jolla on pelkästään positiivisia vaikutuksia.
Vanhemman näkökulmasta olisi joskus vaan niin houkuttelevaa jäädä lapsen kanssa illalla päiväkodin, koulun ja työpäivän jälkeen sohvalle viettämään leppoisaa ruutuaikaa sylikkäin. Joskus tässä rentoilussa vierähtää kuitenkin ihan huomaamatta liian pitkään. Miten ruutuajan sijaan lapsen kanssa voisi liikkua yhdessä ja miksi?
Vireystila nousee aktiivisen puuhailun ja leikkimisen myötä
Vauhdikas liikunta lapsen kanssa, kuten hippaleikit, uinti tai pyöräily nostavat usein vireystilaa ihan eri tavalla kuin ruudun ääressä vietetty aika. Liikuntasuositusten mukaan alle kahdeksanvuotiaiden olisi hyvä liikkua päivittäin ainakin kolme tuntia, sillä lasten fyysinen aktiivisuus on yhteydessä lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Fyysinen aktiivisuus parantaa tutkimusten mukaan lasten kognitiivisia taitoja ja vaikuttaa suotuisasti muun muassa lasten kehon koostumukseen, sydäntautien riskitekijöihin, luuston terveyteen, motorisiin taitoihin sekä fyysiseen kuntoon. On havaittu, että fyysisen passiivisuuden, erityisesti ruutuajan vähentäminen näyttäisi parantavan ainakin lapsen oppimista, kehon koostumusta ja fyysistä kuntoa.
Motoristen taitojen osaaminen on lapselle tärkeää sillä, riittävät motoriset taidot luovat hänelle edellytykset osallistua leikkeihin ja peleihin yhdessä muiden lasten kanssa. Ne lapset, joilla on heikommat perusliikuntataidot voivat olla vaarassa jäädä erilaisten leikkien ja pelien ulkopuolelle. Lasten liikuntataidot vaikuttavat siihen, millaisiin sosiaalisiin tilanteisiin lapsi hakeutuu. Sosiaalinen ympäristö, esimerkiksi joukko pihapiirin lapsia saattaa innostaa lasta liikkumaan. Osallistuminen liikunnallisiin toimintoihin tukee lasten ja nuorten tunteiden käsittelyä sekä moraalin kehittymistä. Pihaleikeissä ja -peleissä on aina lasten yhdessä sopimia sääntöjä, joiden noudattaminen kuuluu olennaisesti toimintaan. Yhdessä tekemisen myötä harjoitellaan samalla toisen ihmisen huomioon ottamista sekä hänen tunteidensa huomiointia. Liikunnallisiin peleihin kuuluu luonnollisesti myös voittamisen ja häviämisen harjoittelua. Liikunnan perustaitoja, joita lapsen kanssa voi harjoitella ovat juokseminen, hyppääminen, heittäminen ja kiinni ottaminen. Näitä perustaitoja voi harjoitella leikin ja pelien avulla monenlaisissa ympäristöissä sisällä ja ulkona.
Aistitoimintojen kehitys on yhteydessä liikkumiseen
Erilaisten aistitoimintojen kehitys linkittyy myös vahvasti liikkumiseen. Monipuoliset liikkumisen kokemukset auttavat aivojen kehitystä monella tavalla ja taidot rakentuvat toistensa päälle. Lapsen motoriikka kehittyy yhteistyössä tasapainon ja lihastunnon kanssa. Tunto-, tasapaino- ja näköaistimukset auttavat soinnuttamaan eri lihasten toiminnan yhteen ja liikkeet ympäristöön sopivaksi. Lapsen onkin hyvä tarjota aivoilleen virikkeitä tekemällä kuperkeikkoja ja kärrynpyöriä, hyppimällä yhdellä jalalla ruutuhyppelyä, kierimällä mäkeä alas, kiipeilemällä puissa sekä keinumalla ja kieppumalla leikkipuiston laitteissa. Paljon liikkuvilla lapsilla on todettu olevan parempi itsetunto, vähemmän stressiä, ahdistusta ja masennusta kuin vähemmän liikkuvilla lapsilla. Jos lapsi jää jälkeen ikäistensä liikunnallisista taidoista, hän saattaa vältellä liikkumista. Olisikin tärkeä löytää jokaiselle lapselle, varsinkin aroille, kömpelöille, yllättävää kosketusta vältteleville tai pelkästään rauhallisissa leikeissä viihtyville lapsille sopiva muoto liikkua. Aikuisen omalla esimerkillä ja kannustamisella on suuri merkitys lapsen liikkumiseen.
Touhuaminen voi olla myös kuntouttavaa
Joskus lapsi tarvitsee oman sairautensa, vammansa tai vammautumisen seurauksena lisäapua motoristen taitojen harjoitteluun, kehonhallintaan, hahmottamiseen ja aistitiedon käsittelyyn, jotta hän voisi osallistua hänelle mielekkäillä tavoilla oman ympäristönsä toimintaan. Avomuotoisessa toiminta- tai fysioterapiassa voidaan harjoitella lapselle tärkeitä taitoja leikin ja pelaamisen lomassa. Näissä terapiamuodoissa lapsi on aktiivinen osallistuja ja häntä houkutellaan esimerkiksi kehittämään kehonhahmotustaan ja tasapainoaan vaikkapa erilaisten temppuratojen avulla. Terapiassa mahdollistetaan lapselle onnistumisen kokemuksia oman kehonsa toimivuudesta.
Kesä on erinomaista aikaa olla ulkona
Kesällä on luontevaa lähteä lapsen kanssa ulos. Kävely paljain jaloin nurmikolla tai sen kokeilu, miltä tuntuu hyppiä vesilätäkössä kumisaappailla, tuottavat lapsen keholle tärkeitä aistikokemuksia. Liikkumiseen ja uusien taitojen harjoitteluun kuuluu pienet haaverit ja epäonnistumiset. Ne ovat taitojen kehityksen kannalta tärkeitä kokemuksia, joista lapsi selviää vanhemman tarjoaman tuen avulla – se voi olla puhallus, laastari, halaus ja lohduttavat sanat.
Kirsi Kero
Kirjoittaja työskentelee toimintaterapeuttina MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä.
Lähteet
Huttu, T. & Heikkinen, H. 2017. Pää edellä. Näin tuet lapsesi aivojen kehitystä. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.
Jaakkola, T. 2016. Juokse, hyppää, heitä, ota kiinni! Perusliikuntataitojen opettaminen lapsille ja nuorille. Jyväskylä: PS-kustannus.
Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus. 7.9.2016.
https://www.lastenliikuntajaravitsemus.fi/uutiset.html?65404