Lokakuussa 2021 MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön psykologeista ja toimintaterapeuteista koostuva neljä hengen tiimi lähti matkaan kohti Etelä-Norjaa kehittämään luontolähtöisiä ja seikkailullisia kuntoutusmenetelmiä.
Uudet kuntoutusideat syntyvät yhteistyössä kollegoiden kanssa
Me Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä paitsi toteutamme kuntoutusta, myös kehitämme uudenlaisia kuntoutusmenetelmiä. Säätiön omaleimaisena työotteena on jo 20-30 vuoden ajan toiminut luontolähtöinen, seikkailullinen perhekuntoutus, jossa huomiota kiinnitetään erityisesti perheenjäsenten välisiin kahdenvälisiin suhteisiin.
Uudet kuntoutusideat eivät useinkaan synny oman toimistohuoneen seinää tuijottaen, vaan työntekijöiden oma suhde luontoon sekä yhteistyösuhteet suomalaisiin ja ulkomaisiin kollegoihin ovat avainasemassa.
Eräs tärkeistä yhteistyökumppaneistamme on Etelä-Norjassa sijaitseva Sørlandetin sairaala, ja siellä erityisesti lasten ja nuorten psykiatrian osasto ABUP. ABUP on kehittänyt norjalaiseen Friluftsliv-ulkoilmaperinteeseen pohjautuvan Friluftsterapi-lähestymistavan kuntoutustyöhön.
Reissu Norjaan kehittämään luontolähtöisiä ja seikkailullisia kuntoutusmenetelmiä
Lokakuussa 2021 säätiön psykologeista ja toimintaterapeuteista koostuva neljä hengen tiimi pääsi Suomalais-norjalaisen kulttuurirahaston ja Suomen psykologiliiton Psykologien yhteistyöjärjestö Pyryn taloudellisen tuen turvin lähtemään matkaan kohti Etelä-Norjaa.
Tavoitteenamme oli ajatusten vaihto luontolähtöisen, seikkailullisen kuntoutuksen menetelmistä sekä aihetta koskevien koulutusten valmistelu sekä tutkimuksen ideointi.
Taitoimme matkan säätiön minibussilla ja laivalla, mikä mahdollisti matkan aikana kiireettömän ajatustenvaihdon myös omien kollegoiden kanssa.
Luontolähtöistä kuntoutustyötä – spontaaniutta, iloa ja voimavaroihin keskittymistä
Tapasimme norjalaiset kollegamme Kristiansandissa, Sørlandetin sairaalan piha-alueella, josta lähdimme tutustumaan ABUPissa käytettyihin kuntoutusmenetelmiin ja -ympäristöihin. Yksi kohteista oli maineikas Snøhetta -arkkitehtitoimiston suunnittelema Friluftssykehus-ulkoilmasairaala.
Luontolähtöisessä kuntoutustyössä korostuvat sellaiset tekijät kuin tiettyjen raamien sisällä toteutuva spontaanisuus, ilo ja kuntoutettavan henkilön voimavaroihin keskittyminen. Tästä näkökulmasta katsoen oli jollain tapaa kuvaavaa, että tartuimme yhdessä norjalaisten kollegoidemme kanssa kuin yhteisestä sopimuksesta pihalle pudonneisiin vaahteranlehtiin ja ryhdyimme lehtisotasille. Emme ehkä olisi tehneet juuri tätä asiakasperheiden kanssa (tai mistäpä sitä tietää!), mutta ajatus syntyi osallistujien mielissä täysin samanaikaisesti, ilman puhetta ja ilmeisenä reaktiona ympäristön tarjoamaan mahdollisuuteen.
Tämänkaltainen leikkisyys, omaan ammatilliseen rooliin liittyvän turhantärkeyden karistaminen ja toisen ihmisen tarjoamien sanattomien aloitteiden vastaanottaminen sen sijaan ovat luontolähtöisen työtavan ytimessä. Lehtisotaan osallistui, hauskaa kyllä, mm. varsin ansioitunut kansainvälinen tutkijatiimi paikallisen yliopiston apulaisprofessorista lähtien, mikä kertoo osaltaan kollegoidemme suhtautumistavasta toisiinsa ja työhönsä.
Kiinnostavina teemoina ylisukupolvisuus ja perheen aktiivinen rooli kuntoutuksessa
Sairaalalta jatkoimme matkaa kohti Norjan äärimmäistä eteläkärkeä ja Hillen saarta, jossa kokoonnuimme yhteistä työpajatyöskentelyä varten.
Esittelimme työpajoissa Isät ja pojat puussa -seikkailutoimintaa, Isovanhemmat ja lapset metsään! – sekä Tyttö olet Helmi -toimintaa ja näiden teoreettisia tausta-ajatuksia. Ylisukupolvisuus ja perheen aktiivinen rooli kuntoutuksessa olivat norjalaisten näkökulmasta kiinnostavia teemoja.
Siinä missä norjalaisten tämänhetkinen kuntoutusote perustuu yksilö- ja ryhmämuotoiseen luontolähtöiseen toimintaan, on heidän tulevaisuutta koskevana tavoitteenaan soveltaa säätiölle ominaista perhemuotoista, mentalisaatioperustaista, voimavaralähtöistä kuntoutusta, myös ylisukupolvinen näkökulma huomioiden. Isät ja pojat puussa -seikkailutoiminnan innoittamana Kristiansandissa onkin jo aloitettu luontolähtöinen isä-poika -toiminta. Olemme olleet tukemassa toiminnan alkamista jo vuodesta 2020. Nyt saimme yhdessä jakaa kokemuksia sekä pohtia ja vertailla työtapoja.
Perhekeskeistä, luontolähtöistä ja seikkailullista työtapaa arvostetaan maailmalla
Tämänkaltaiset tapaamiset alleviivaavat sitä, missä määrin säätiön perhekeskeistä, luontolähtöistä ja seikkailullista työtapaa arvostetaan maailmalla. Norjalaiset kuvasivat työskentelyotettamme mm. sanoilla ”uniikki”, ”luova” ja ”poikkeuksellinen”.
Kotiintuomisina meillä oli puolestaan norjalaisten ajatuksia ja kokemuksia suomalaisen kuntoutusmallin soveltamisesta, luontolähtöisten menetelmien tutkimuksesta ja aihetta sivuavan koulutuksen järjestämisestä. Erityisesti viimeksimainittujen osalta ABUP:lla on meille annettavaa, sillä he ovat järjestäneet paikallisen yliopiston kanssa koulutuksen Friluftsterapin soveltamisesta sekä luoneet kansainvälisesti kiinnostavan tutkimusohjelman aihetta sivuten.
Seikkailulliset ja luontolähtöiset menetelmät – kuntoutusta, koulutusta ja tutkimusyhteistyötä
Koska säätiön henkilökuntaan kuuluu myös tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä, tavoitteenamme on säätiön työtapojen vaikuttavuutta ja vaikutusmekanismeja koskeva tutkimus.
Olemme parhaillaan mukana useissa rahoituksen hakemiseen liittyvissä konsortioissa ja yhteistyöhankkeissa, ja suhtaudumme myönteisesti yhteistyöideoihin – kannustamme siis olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä esimerkiksi FT, psykologi ja eräopas Markus Mattssoniin, mikäli olette kiinnostuneita tutkimusyhteistyön mahdollisuudesta.
Järjestämme myös säätiön työtapoihin perehdyttävää seikkailullisten ja luontolähtöisten menetelmien koulutusta.
Olethan siis meihin yhteydessä, jos esimerkiksi seuraavankaltaiset teemat ja niihin liittyvä kuntoutus, koulutus tai tutkimusyhteistyö kiinnostavat:
- Miksi luontolähtöinen, seikkailullinen kuntoutus toimii erityisesti neurokirjon perheiden kohdalla?
- Millä tavoin seikkailulliset harjoitteet luovat tilan, jossa on mahdollista tarkastella ja tukea perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen ilmiöitä?
- Millä tavoin perheenjäsenille uudessa ympäristössä toimimalla voidaan päästä perheen vuorovaikutusdynamiikan piilevien vahvuuksien äärelle, joiden turvin perheen on mahdollista selviytyä haastavista tilanteista myös arjessa?
- Miksi toiminnan reflektointi juuri luontoympäristössä on eduksi perhekuntoutuksessa?
Markus Mattsson (FT, psykologi ja eräopas), Satu Kananen (Toimintaterapeutti AMK, sairaanhoitaja AMK), Pekka Lyytinen (PsL, psykologi ja perheterapeutti), Sanna Nieminen (Toimintaterapeutti AMK)
Ota yhteyttä! Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@mll.fi.