Hyvä olo ja itselle sopiva paino ja koko. Mitkä ovat itselle sopivat keinot pitää itsestään huolta? Mitkä ovat omat voimavarat?
Näitä kysymyksiä pohditaan työssäni Lapsen arvokas keho -kehittämishankkeen vanhempainryhmissä. Toiminta on suunnattu perheille, joissa pohditaan lapsen painoon, arjen hallintaan ja vanhemman omiin sekä lapsen ruokailutottumuksiin ja kehosuhteisiin liittyviä seikkoja. Tätä kautta olen pohtinut myös omaa painoani ja suhdetta kehonkuvaani.
Koko 42
Jalka mahtuu juuri ja juuri hotellin kylpytossun tikattuihin raameihin. Olenko niin iso, että jos hotellissa viipynyt vieras olisi minua yhtään isompi, hän joutuisi tallustamaan suihkusta märin jaloin ulos paljaalle kivilattialle?
Toki lattia on hieno, juuri remontoidussa hotellihuoneessa on tummanpuhuva moderni luukki ja sisustusratkaisut ovat kaiken kaikkiaan tätä päivää. Suihkusta tullaan suoraan keittiöön tai eteiseen tai pukuhuoneeseen tai johonkin tämänkaltaiseen tilaan. Suihkusta tullessa olet suoraan muiden edessä ihmeteltävänä, etkä vähiten itsesi hämmästeltävänä, koska onhan tässä eteisessä/pukuhuoneessa/keittiössä tietysti iso seinän kokoinen peili.
Katson itseäni. Pursuilevia jalkoja. Punakkaa ihoa. Kylpytakin nyöri ylettyy juuri ja juuri ympärilleni. Koko keho ei mahdu takin sisään, vaan keskelle jää jäätävä railo, josta näkyy laaksoja ja kukkuloita.
Peilautuvia kuvia
Katson itseäni edelleen. Tänään on ohjelmassa luentoja ja ihmisten tapaamisia. Yhdessä syömistä. Asiaa syömisestä ja sen häiriöistä. Viihtymistä.
Sanotaan, että yhdessä syöminen vahvistaa yhteenkuuluvaisuutta. Entä jos oma koko hämmentää? Jos koko ihmisyys kuvastuu outona klönttinä, jota ei tunnista itselleen kuuluvaksi.
Miten nauttia syömisestä, jos juuri syöminen on aiheuttanut aikoinaan koulussa kiusaamista. Kokoni on ollut vääränlainen. En ole kuulunut porukkaan, koska olen ollut väärän kokoinen. Ja sanotaan, että sallivuus luo yhteyttä. Salli ja hyväksy. Katso peiliin myönteisin silmin.
Terveystaitoja
Housut puristavat reisistä. Hameessa näyttää siltä, että mahan yli kiipeävä hameen vyötärö joutuu pinnistelemään itsensä äärimmilleen pudoten tyhjyyteen. Jalat ovat siellä jossain alapuolella.
Sanotaan, että hyvä syöminen on säännöllistä, monipuolista, kohtuullista, joustavaa ja sosiaalista ja vieläpä nautinnollista. Lisäksi meitä neuvotaan, että kun säännöllisyys, monipuolisuus ja kohtuullisuus ovat kunnossa, voi nauttia ruuasta rauhassa, tuntematta satunnaisista poikkeuksista syyllisyyttä.
Entä jos arjen hektisyyden vuoksi yhteisiä ruokailuja ei ehdi järjestää, itse sekä muut perheessä syövät mitä kaapista löytävät, eikä kukaan ehdi valvoa, millaisia annoskokoja kukin syö. Riittääkö, jos silloin tällöin kokoonnutaan jonnekin, syödään jotain yhdessä ja jutellaan edes joskus, mitä toiselle kuuluu?
Koko 38
Taitaa olla yleisin jalan koko Suomessa. Vaateteollisuus tietää sen olevan medium, keskellä muita kokoja. Se on siinä välissä, yleisesti hyväksytty, ihan mukiin menevä koko.
Olin itse kolmekasi joskus ala-asteella. Silloin koot olivat sitä mitä lupasivat. Numerointi vastasi todellista kokoa. Nyt vaateteollisuus on joutunut muokkaamaan kokomerkintöjään vallitsevan normin mukaan. On ylipainoisten vaatemerkkejä, jolloin koko kolmekasi onkin pienemmästä päästä ja silti isokokoisena mahdut muottiin. Voit kokea kehotyytyväisyyttä, kun löytyykin vaatteita, jotka eivät purista ja hierrä, vaikka eivät edusta neljän äksän ällää.
Katson itseäni isojen tyttöjen vaatekoossa. Laaksot ja kukkulat ovat piilossa. Voisinko pitää peilikuvastani? Voisinko ajatella, että ulkonäköä tärkeämpää on se puhe, jota kuulen katsoessani itseäni, tai lastani?
Ehkä näissä laaksoissa ja kukkuloissa on lämmin olla, ehkä tämä keho ottaa pehmeästi syliin ja sanoo, kuinka tärkeää onkaan, että se toinen on juuri siinä. Juuri sellaisena kuin on!
Kokonaisuus
Voi sulaa veteen. Kello ei ole vielä edes aamukuutta. Laitan kattilaan desin verran puuroriisiä. Riisi imeytyy voi – vesi -seokseen. Hiljaista. Kuuluu vain pientä hymyilevää pulputusta ja diskanttista sihinää. Lisään kattilaan punaista maitoa. Hiljalleen, vähän kerrallaan, kiireettä. Koko muu perhe nukkuu vielä.
Marika Väärä, Lapsen arvokas keho -hanketyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja
Nimensä mukainen nurinkurinen oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden puolesta puhuja, jonka taiteellinen sielu soi inhimillisyydelle!
Lue lisää Lapsen arvokas keho -hankkeesta ja Aarteenetsijät -ryhmistä.