Skip to main content
search

 

Näin joulun alla lapselle saattaa tulla eteen tilanteita, jotka voivat herättää hänessä jännityksen, epävarmuuden tai epämiellyttävyyden tunteita. Näihin tilanteisiin liittyy usein vuorovaikutus lapselle tuntemattomien tai vieraampien ihmisten kanssa. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi kauppakeskuksien joulupukkien tapaaminen tai juhlapäivällinen sukulaisten luona. Lapsi saattaa näissä tilanteissa kokea, että hän on pakotettu itselleen liian läheiseen kanssakäymiseen eikä hänellä ole mahdollisuutta kieltäytyä esimerkiksi halauksesta.

Moni vanhempi voi kokea vaivaantuneisuutta tai häpeää siitä, että oma lapsi vastustelee näissä tilanteissa, eihän se ole kuin Liisa-mummi tai joulupukki, mitä ihmeellistä siinä nyt on. Vanhemman saattaa olla haastavaa asettua lapsen asemaan ja nähdä nämä tilanteet lapsen näkökulmasta. Kosketuksen ennakoimattomuus, aistimuksen epämiellyttävyys sekä liian tiivis läheisyys voivat aiheuttaa ahdistusta ja turvattomuutta lapsessa.

Kaikenlaisen kosketuksen ja kanssakäymisen tulee olla turvallista ja kaikkien osapuolten kehollista itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa. Lapsen elämässä vanhempien ja muiden lähiaikuisten vastuulla on opettaa hänet tunnistamaan omat ja toisten rajat sekä kunnioittaa ja puolustaa niitä. Jokaisella, niin lapsella kuin aikuisella on oikeus sanoa EI ja toisen velvollisuus on kuulla ja noudattaa kieltoa.

Omat rajat osa turvataitoja

Omien ja toisten rajojen kunnioittaminen liittyy turvataitoihin. Kuluneen vuoden aikana juuri turvataitojen opettamisen merkitys lapsille ja nuorille on noussut julkisessa keskustelussa esille. Turvataidot tarkoittavat sitä, että lapsi oppii arvostamaan ja suojaamaan itseään, omaa ja toisten kehoa, ettei ketään saa satuttaa, loukata eikä pakottaa mihinkään oli kyseessä sitten lapsi tai aikuinen.

Eri ikäisillä lapsilla on erilaiset tarpeet siitä, minkälaisten asioiden haltuunotto korostuu. Pienen, alle kouluikäisen lapsen turvataitoihin kuuluu tietää, että kehon eri osilla on omat nimet, ihan niin kuin korvaa kutsutaan korvaksi ja varvasta varpaaksi. Samoin lapsen kuuluu tietää niistä kehon osista, jotka ovat yksityisiä, joihin kukaan muu ei saa koskea ilman lapsen lupaa tai erittäin hyvällä syyllä. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi lääkärissä käynti tai jos lapsi ikätasoisesti tai muusta syystä tarvitsee aikuisen apua peseytymisessä.

Lapsen turvataitoihin kuuluu myös tietää, että on olemassa ikäviä tilanteita ja niissä tilanteissa tärkeintä on puolustaa itseään eikä tarvitse olla kiltti. Mikään kosketus ei saa olla salaisuus, tuntua kiusalliselta tai sattua. Tunnetaidot ovat myös osa turvataitokasvatusta. Lapsen on hyvä osata tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja oppia kuuntelemaan omia tunteitaan, varsinkin ikävissä tilanteissa.

Digitaalinen turvataito

Myös kaveritaitojen opettaminen on tärkeää. Lapsen ja nuoren on hyvä oppia tunnistamaan hyvään kaveruuteen liittyvät pelisäännöt: kaveruus ei saa olla vaihtokauppaa, sen kuuluu perustua molempien yhteiseen haluun viettää aikaa, molempien ideoita on kuunneltava eikä siinä saa olla mukana painostamista, pakottamista, haukkumista, fyysistä väkivaltaa tai nöyryyttämistä. Nämä samat pelisäännöt toimivat kaikissa muissakin myöhemmissä ihmissuhteissa kuten seurustelu- ja parisuhteissa.

Nuorten kanssa korostuu digitaalisen turvataidon merkitys. Nuoren maailmaan kuuluu tiiviisti digitaaliset laitteet erilaisine sosiaalisen median sisältöineen ja pelisovelluksineen. Nuoren kuuluu tietää, että toisista ihmisistä ei saa ottaa kuvia ja levittää niitä ilman kuvan kohteen lupaa, ettei ketään saa haukkua somessa ja ettei omia henkilökohtaisia tietoja, kyseenalaisia kuvia kannata lähettää kenellekään.

Aikuisen vastuu ja tuki

Lapsi ja nuori kasvaa sekä kehittyy vuorovaikutuksessa lähiympäristönsä kanssa. Ensisijaiseksi kasvun ja kehityksen kannalta muodostuu suhde läheisiin aikuisiin. Oppiakseen ja omaksuakseen erilaisia asioita ja soveltaakseen oppimiaan asioita käytännössä, hän tarvitsee konkreettista tietoa, apua ja tukea lähiaikuisilta. Lapset ja nuoret kopioivat aikuisten maailmasta sen, mikä on tavoiteltavaa, sopivaa ja seksikästä. Puhutun tiedon lisäksi lapsi omaksuu paljon katsomalla ja olemalla vuorovaikutuksessa perheenjäsentensä kanssa. Juuri vuorovaikutuksen ja läsnäolon kautta lapsi omaksuu sukupuoliroolit, asenteet, arvot, kiintymyksen ja rakkauden ilmaisun tavat ja tyylit sekä käsityksen itsestään arvokkaana, ainutlaatuisena ja rakkauden arvoisena yksilönä.

Kasvaessaan lapsi ja nuori tarvitsee ikätasoista tietoa sellaisilla sanoilla, jotka hän ymmärtää. Se vaatii myös aikaa ja keskustelun aiheisiin tarttumista otollisella hetkellä. Tämä vaatii aikuiselta herkkää korvaa, heittäytymistä, läsnäoloa ja rohkeutta tarttua näihin keskustelun hetkiin. Kun turvataidoista on yhdessä juteltu ja niitä on harjoiteltu, lapsi ja nuori osaa käyttää tietojaan ikävissäkin tilanteissa.

Kirsi Forss

Kirjoittaja on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), toimintaterapeutti AMK, traumapsykoterapiakoulutuksessa sekä työskentelee MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä kuntoutustyöntekijänä

Kuva: Pexels