Skip to main content

Ihmeellinen aistisäätely

Ihmeellinen aistisäätely

Ihmisen aistijärjestelmistä puhuttaessa on perinteisesti viitattu viiteen aistipiiriin. Lisäksi aistijärjestelmiin kuuluvat lihasten, jänteiden ja nivelpussien reseptoreiden toimintaan perustuva asentoaisti, joka tuottaa tietoa kehon osien asennosta ja liikkeestä; sisäkorvan tasapainoelimen, asentoaistin ja näköaistin yhteistoimintaan perustuva tasapainoaisti; sekä sisäelinten tilaan liittyvä kehoaisti. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä myös aistitiedon käsittelyn osalta, ja kokemukset jotka tuntuvat suurimmasta osasta ihmisistä miellyttäviltä, saattavat olla osalle meistä hyvinkin epämukavia. Noin 5–10 %:lla väestöstä aistitiedon käsittelyyn liittyy jokin erityispiirre, kuten:

 Aistiyliherkkyys: aistimukset tuntuvat tavanomaista voimakkaammilta. Esimerkkejä:

  • Tunto: Vaatteiden pesulaput saattavat kutittaa sietämättömästi tai toisen ihmisen kosketus tuntua epämiellyttävältä.
  • Näkö: Kirkas valo tuntuu epämiellyttävältä, tekee mieli pitää aurinkolaseja tai suojata silmiä
  • Kuulo: Kovat äänet tai äänten paljous tuntuvat epämiellyttäviltä
  • Haju: Ruoanlaiton tuoksut voivat tuntua epämiellyttäviltä
  • Maku: Mausteiset ruoat tai tietyt maut voivat aiheuttaa yökkäysrefleksin tai pelottaa henkilöä
  • Tasapaino: Kieppuminen, heiluminen ja kiipeily voivat tuntua ikäviltä
  • Asento: Venytykset tai voimakkaat liikkeet tuntuvat epämiellyttäviltä
  • Kehoaisti: Vähäinenkin mahakipu voi tuntua hyvin epämiellyttävältä

 Aistialiherkkyys: aistimukset tuntuvat tavanomaista heikommilta. Esimerkkejä:

  • Tunto: Kivun, kylmän tai kuuman aistimukset jäävät huomaamatta
  • Näkö: Silmät väsyvät helposti, paikka katoaa lukiessa
  • Kuulo: Henkilö ei reagoi, kun hänen nimensä sanotaan
  • Haju: Vahvat hajut, jotka muut huomaavat välittömästi, jäävät huomiotta
  • Maku: Henkilö ei huomaa, ovatko ruoat mausteisia vai mauttomia
  • Tasapaino: Henkilö valitsee mieluummin paikallaan pysyviä kuin liikunnallisia toimintoja
  • Asento: Puutteellinen tietoisuus kehon asennosta, kömpelyys
  • Kehoaisti: Henkilö ei huomaa, milloin pitäisi käydä WC:ssä tai milloin hänellä on nälkä

Lisäksi puhutaan aistihakuisuudesta, millä viitataan siihen, että henkilö kaipaa vahvoja kehollisia aistimuksia esimerkiksi liikkumalla, riehumalla, hyppimällä, kieppumalla tai törmäilemällä tahallaan ihmisiin tai esineisiin. Aistimuksia saatetaan hakea myös suun kautta, esimerkiksi laittamalla asioita suuhun tai nuolemalla erilaisia pintoja.

Käytännön vinkkejä aistisäätelyn tueksi

Tärkeintä on nähdä asiat lapsen näkökulmasta ja koettaa tavoittaa hänen kokemuksensa: millaiset aistimukset tuntuvat epämiellyttäviltä ja onko kyse yli- vai aliherkkyydestä vai kenties aistihakuisuudesta.

Aistiyliherkkää lasta ei pidä pakottaa tekemään asioita, jotka hänestä tuntuvat epämiellyttäviltä: kaikkea ruokaa ei esimerkiksi ole pakko maistaa! Varovaista, vaiheittaista siedättämistä voi kokeilla rauhallisessa tilanteessa. Tulevia voimakkaita aistimuksia on hyvä ennakoida lapselle kertomalla mitä tulee tapahtumaan tai esimerkiksi kuvakommunikaation avulla. Tuntoherkkä lapsi saattaa sietää paremmin selkeää, voimakasta, syvätuntoaistiin vaikuttavaa kosketusta.

Aistialiherkät lapset saattavat liikkua vain vähän ja pitää esim. tietokoneella pelaamisesta. Ehkä lapsi innostuisi liikkumaan pelaamalla Wii-laitteen avulla? Toisaalta rouskuva ruoka ja voimakkaat maut voivat tuntua lapsesta mukavilta.

Aistihakuiset lapset voivat hyötyä kehoa kokonaisvaltaisesti kuormittavista, voimakkaista aistimuksista, kuten asioiden kantamisesta, kurottelusta, painimisesta jne. Erilaiset puristeltavat ja vaikkapa piikikkäät esineet saattavat tuntua lapsesta mukavilta.

Lisätietoa ja lisää vinkkejä aistisäätelyn tueksi

 

Kirjoittaja: Markus Mattsson