Autismikirjo

Autismikirjon piirteillä viitataan keskushermoston kehityksellisiin ominaisuuksiin, jotka vaikuttavat siihen, kuinka henkilö toimii sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa, miten hänen aistinsa toimivat ja millaisia erityisiä kiinnostuksenkohteita hänellä on.

Autismikirjon piirteet ovat yksilöllisiä

Autismikirjon piirteet ilmenevät yksilöllisesti. Jotkut autismikirjon henkilöt selviävät elämässään täysin itsenäisesti tai tarvitsevat vain vähän apua. Jotkut toiset tarvitsevat päivittäistä apua. Toisaalta raja autismin ja ei-autismin välillä on häilyvä: henkilöllä voi olla autismin piirteitä ilman diagnoosia.

Lisäksi autistiset piirteet ilmenevät eri tavoin: joskus ne ovat hyvin selviä, mutta toisaalta ne eivät välttämättä tule millään tavalla ilmi henkilön käyttäytymisessä. Voi silti olla, että sosiaaliset tilanteet ja tietyt arkiset asiat kuten siivoaminen tai ruoanlaitto vaativat autismikirjon henkilöiltä kaikki voimat vievää ponnistelua.

Monilla autismikirjon henkilöillä on aistisäätelyyn liittyviä erityispiirteitä, jotka voivat liittyä valoon ja muihin näköärsykkeisiin, ääniin, kosketukseen, hajuihin, makuihin, lämmön- tai kylmänaistimuksiin jne. Jollekulle käden sively voi tuntua ruuvipenkkiin joutumiselta, joku toinen saattaa kammota hiustenleikkuuseen liittyviä aistimuksia niin paljon, että haluaa välttää parturiin joutumista kaikin keinoin.

Olennaista on, että lapsi ei välttämättä vielä ole tietoinen kaikista tällaisista ominaispiirteistään.

Autismikirjon piirteiden kehittyminen

Autismikirjon piirteitä koskeva tutkimus on aktiivista. Nykynäkemyksen mukaan sekä perinnölliset tekijät, ympäristötekijät että näiden vuorovaikutus vaikuttavat autismikirjon piirteiden kehittymiseen.

Autismikirjon piirteiden periytyvyys tapahtuu nykytiedon mukaisesti useiden peittyvien (resessiivisten) geenimuotojen välityksellä. Henkilöllä, jolla on autismikirjon piirteitä, on siis useita molemmilta vanhemmilta perittyjä resessiivisiä geenimuotoja. On esitetty, että nämä yksittäiset geenit liittyvät sellaisiin ominaisuuksiin kuin tarkkuus yksityiskohtien suhteen tai kyky keskittyä jonkin tietyn asian tekemiseen pitkiä aikoja kerrallaan.

Ympäristötekijöiden joukossa vanhempien korkea ikä, synnytykseen liittyvät komplikaatiot ja ympäristön korkeat raskasmetallipitoisuudet (erityisesti lyijy ja elohopea) on liitetty autismikirjon piirteiden esiintymiseen.

Myös autismikirjon piirteiden aivoperustaa koskeva tutkimus on aktiivista. Erilaisia aivojen rakenteellisia ja toiminnallisia eroja on havaittu, ja esimerkiksi tunteiden käsittelyn kannalta olennainen aivorakenne amygdala on autismikirjon henkilöillä verrokkeihin nähden aliaktiivinen näiden käsitellessä kasvonilmeisiin liittyvää tietoa. Autismikirjon henkilöiden aivojen tilavuus on nuorella iällä keskimäärin verrokkeja suurempi, ja aivoalueiden väliset yhteydet toimivat verrokkeihin nähden eri tavoin.

Autismin piirteet tytöillä ja pojilla

Autismin piirteet voivat ilmetä eri tavoin tytöillä ja pojilla.

Autismidiagnoosit ovat huomattavasti yleisempiä pojilla kuin tytöillä, ja tämä riippuu ainakin osittain siitä, että tyttöjen autistisia piirteitä ei ole osattu tunnistaa riittävän herkästi. Tämä voi johtua siitä, että tytöt ovat keskimäärin poikia taitavampia seuraamaan sosiaalisia sääntöjä ja pahoittelemaan toimintaansa rikottuaan sosiaalisia sääntöjä.

Autismikirjon piirteet vaihtelevat

Henkilöt, joilla on autismikirjon piirteitä, ovat kaikki keskenään yhtä erilaisia kuin me kaikki muutkin. Monet elävät hyvää, itsenäistä elämää, toiset tarvitsevat runsaasti tukea läpi elämänsä.

Henkilöt, joilla on lieviä autismin piirteitä, voivat kokea voimakasta stressiä nopeasti muuttuvissa, ennakoimattomissa tai uusissa tilanteissa. Heidän voi olla vaikea tulkita sanatonta viestintää, esimerkiksi kehon kieltä, ironiaa, sarkasmia, flirttailua tai puheen sävyeroja. Myös katsekontaktin pitäminen voi tuntua stressaavalta. Kynnys aloittaa tai lopettaa tehtäviä voi olla korkea, erityisesti jos tehtävän ohjeet ovat olleet epäselvät tai monitulkintaiset.

Autismin lievää muotoa kutsutaan nimellä Aspergerin oireyhtymä. Diagnoosijärjestelmä on tosin muuttumassa, ja erilliset diagnoosinimikkeet poistuvat todennäköisesti lähivuosien aikana. Lisätietoa asiasta löytyy esimerkiksi Autismiliiton sivuilta.

Huolta erityislapsesta

Vanhemmilla ja isovanhemmilla on usein huolta erityislapsestaan. Neuropsykiatrisesta diagnoosista huolimatta – ja usein juuri sen ansiosta – voi elämässä käydä hyvin.

Henkilöillä, joilla on autismikirjon piirteitä, on usein myös erityisiä vahvuuksia. Heillä saattaa olla voimakas oikeudenmukaisuuden taju, he voivat olla taitavia havaitsemaan yksityiskohtia ja heillä voi olla jokin erityinen kiinnostuksenkohde, johon he voivat uppoutua kuinka pitkäksi aikaa tahansa. Tohtori Hans Asperger, jonka mukaan diagnoosikin on nimetty, on kuuluisasti todennut: ”Vaikuttaisi siltä, että menestys taiteessa tai tieteessä edellyttää ripausta autismia”.

Tässä Miika Sallisen sarjakuva autismista:

Olemme tehneet myös videon, jossa kerromme perustietoa autismikirjon ilmiöistä. 

Kirjoittaja: Markus Mattsson