Skip to main content
search

 

Nuoruus ja nuoren ihmisen kasvaminen kohti aikuisuutta on tärkeä kehitysvaihe. Nuoruusvaiheessa luodaan pohja tulevaisuudelle. Hyvinvoivasta nuoresta kasvaa parhaimmillaan tulevaisuuteen luottava aikuinen.

Nuorten hyvinvoinnista puhuttaessa keskustelua leimaa usein kuitenkin ongelmakeskeinen puhe. Nuorten kohdalla puhutaan syrjäytymisestä, yksinäisyydestä ja kiusaamisesta.

Syrjäytymisellä ymmärretään kasaantunutta huono-osaisuutta, jossa yhdistyvät alhainen koulutustaso, pitkäaikainen ja usein myös toistuva työttömyys, toimeentulo-ongelmat, elämänhallintaan liittyvät ongelmat sekä syrjäytyminen yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Syrjäytymiseen voi liittyä lisäksi sairautta, vammaisuutta tai erilaista poikkeavaa käyttäytymistä. Kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvät ongelmat voivat kasvaa ja ne lisäävät toimeentulon huolia, elämänhallinnan puutteita ja epävarmuutta tulevaisuuden suhteen.

Nämä ilmiöt on syytä tunnistaa, sillä yhä useampi nuori ei voi hyvin. Monet tutkimukset ja arjen kokemukset kertovat nuorten pahoinvoinnin kasvusta.

Kannustaminen

Nuorten tuen tarpeet

Nuoret tarvitsevat apua. Nuorten tuen tarpeet ovat moninaisia, ja usein tuen tarpeita ilmenee monella eri elämän osa-alueella. Tärkeää olisi löytää toimivia keinoja, joilla nuorten tarpeet ja olemassa olevat palvelut kohtaisivat.

Diakonia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2018 alkaneessa Nuorten kevyet palvelupolut – 3X10D -hankkeessa selvitettiin nuorten toiveita ja nuorista lähteviä ratkaisuja palvelupolkujen kuvaamiseen. Nuorten toiveissa korostuivat kohtaaminen, kuuntelu sekä kannustaminen. Lisäksi nuoret toivoivat kokonaisvaltaisuutta, inhimillistä kohtelua ja aitoa välittämistä sekä rinnalla kulkemista.

Nuorten mielestä erityistä tukea tarvitaan mielen hyvinvointiin ja mielenterveyden ongelmiin. Selkeämmän tiedon ja paremman opastuksen saamista nuoret kaipasivat monissa asioissa, kuten taloudenpidossa sekä asumiseen, tukiin ja ammatinvalintaan liittyvissä asioissa. Nuoret toivoivat yhteiskunnan asenteiden muuttuvan vähitellen siihen suuntaan, että tuen hakeminen ja saaminen olisi helpompaa. Nuoret nostivat esille myös mahdollisuuden vertaistuen parempaan hyödyntämiseen.

Kuntoutusta nuorille ilman lääkärin lausuntoa

Kela on viime vuosina panostanut neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittämiseen eri ikäryhmille. Kelassa on oltu huolestuneita neuropsykiatrisen kuntoutuksen ja tuen riittävyydestä syrjäytymisen uhkaamille nuorille.

1.1.2019 voimaan astuneen lakimuutoksen (L 1097/2018) myötä Kela on voinut myöntää ammatillista kuntoutusta ilman lääkärin lausuntoa 16−29-vuotiaille nuorille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai joiden opinnot ovat keskeytyneet tai vaarassa keskeytyä. Kela valmistautui tähän lakimuutokseen käynnistämällä NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projektin jo maaliskuussa 2018. Tässä projektissa kokeiltiin ammatillisen kuntoutusselvityksen myöntämistä kevyemmin perustein suullisella hakumenettelyllä ilman lääkärinlausuntoa. Projektissa kehitettiin uudenlainen ammatillisen kuntoutuksen palvelu, NUOTTI-valmennus.

Oma väylä -kuntoutuksesta tukea opiskeluun ja työelämään siirtymiseen

Toinen nuoriin kohdistuva hanke oli Kelassa vuosina 2014–2018 toteutettu Oma väylä -kehittämishanke. Tämä hanke kohdistui ammatillisten kuntoutuspalvelujen kehittämiseen koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille. Oma väylä -hanke oli osa nuorten yhteiskuntatakuuta, jossa tavoitteena oli edistää nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista sekä estää syrjäytymistä tai työttömyyden pitkittymistä.

Oma väylä -kehittämishankkeessa kehitettiin sekä kokeiltiin ryhmä- ja yksilökuntoutusmallia kohderyhmässä olleille 18–35-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla oli kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, kuten autismikirjon häiriö tai aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö. Hankkeeseen osallistuneet nuoret tarvitsivat tukea opiskelussa ja työelämään siirtymisessä.

Arviointitutkimuksessa tuotettiin tietoa hankkeessa kokeillun kuntoutusmallin hyödyistä ja soveltuvuudesta kohderyhmälle sekä arvioitiin kehittämistavoitteiden toteutumista. Tämän hankkeen pohjalta alkaa 1.4.2021 Kelan uusi Oma väylä –kuntoutus.

Kuntoutus suunnitellaan nuoren tarpeita vastaavaksi

NUOTTI-valmennus kuten nyt alkava uusi Oma väylä –kuntoutus vastaavat hyvin Diakonia ammattikorkeakoulun tutkimuksessa olleiden nuorten esittämiin toiveisiin: Nuori kohdataan hänen arkiympäristössään ja kuntoutus suunnitellaan nuoren tarpeita vastaavaksi. Nuoren kanssa työskentelevät ammattilaiset kuuntelevat, kohtaavat, kannustavat ja tukevat nuorta.

NUOTTI-valmennuksessa henkilökohtainen valmentaja kulkee nuoren rinnalla tukien ja auttaen. Oma väylä -kuntoutuksessa nuoren rinnalla kulkee työpari. Oma väylä -kuntoutuksessa toteutuu myös vertaistuen saaminen ryhmämuotoisen toiminnan kautta.

Kuntoutusta voidaan tarkastella prosessina, jossa eri vaiheet, toimenpiteet sekä palvelut toteutuvat peräkkäisinä tai joskus samanaikaisina tapahtumina. Prosessi alkaa jostain ja se päättyy johonkin. Nuoren kohdalla kuntoutusprosessia voidaan kuvata myös muutos-, oppimis- ja kasvuprosessiksi, jonka aikana hän pyrkii sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen, löytämään uusia mahdollisuuksia sekä saavuttamaan mahdollisimman hyvän työ- tai toimintakyvyn. Muutos tuo tullessaan moninaisia asioita ja sillä voi olla laajat vaikutukset myös kuntoutujan elinympäristöön, sosiaaliseen verkostoon sekä ihmissuhteisiin.

NUOTTI-valmennuksessa ja Oma väylä –kuntoutuksessa nuori on aktiivinen toimija. Hänen valmennus- ja kuntoutusprosessinsa toteuttaminen tapahtuu yhteistyössä NUOTTI-valmentajan tai moniammatillisen työryhmän sekä muiden nuoren kanssa toimivien tahojen kanssa.

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tärkeää on, että kuntoutuspalveluun ohjautuminen olisi oikea-aikaista. Varhaisella puuttumisella pystytään tukemaan nuorta säilyttämään sekä lisäämään hänen toimintakykyään.

Merkityksellistä on, että nuorten lähellä olevat toimijat tunnistavat tuen tarpeen ja käynnistävät kuntoutusprosessin, koska he tuntevat nuoren tilanteen parhaiten. Tärkeä vaihe nuoren kuntoutumisen prosessissa on juuri se, missä vaiheessa tuentarve tunnistetaan ja miten sujuvasti kuntoutukseen ohjautuminen tapahtuu. Silloin, kun myös palvelua tarvitseva nuori tiedostaa, että palvelu on olemassa, sitä on tarjolla ja se voi soveltua hänen tarpeeseensa, lähtökohta hyvään kuntoutumiseen on olemassa.

Nuoret ovat kokeneet NUOTTI-valmennukseen hakemisen helpoksi ja nopeaksi, ja valmennuksella on pystytty vastaamaan heidän moninaisiin tarpeisiinsa. Oma väylä –hankkeen tutkimustulosten mukaan Oma väylä -kuntoutus oli ollut kuntoutujille tärkeä ja heidän arkeensa merkittävästi vaikuttava kokemus.

Kuntoutuksesta keinoja oman elämän hallintaan

Oma väylä –kuntoutukselle sekä NUOTTI-valmennukselle on suuri tarve myös tulevaisuudessa. Näissä palveluissa nuori saa uskoa muutoksen mahdollisuuteen ja ymmärrystä omien voimavarojensa sekä vahvuuksiensa hyödyntämisestä muutoksessa sekä keinoja oman elämänsä hallintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun.

MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö toteuttaa näitä molempia palvelumuotoja. NUOTTI-valmennusta on säätiöllä toteutettu vuodesta 2018 alkaen ja Oma väylä –kuntoutus alkaa nyt huhtikuussa 2021.

Meillä nuoria kohtaavat alansa ammattilaiset vankalla työkokemuksella ja asiantuntijuudella. He kohtaavat nuoret kokonaisvaltaisesti ja aidosti, kuunnellen sekä kannustaen, rinnalla kulkien.

Kristiina Elovaara, KM

Kuntoutussuunnittelija, sosionomi AMK

 

Lähteet

Aaltonen, S. & Kivijärvi, A. (toim.). 2018. Nuoret aikuiset hyvinvointipalvelujen käyttäjinä ja kohteina. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 136.

Alanko, S & Lämsä, R. (toim.). Oma väylä -kuntoutuksen kehittäminen. Kehittämistyö palveluntuottajien näkökulmasta. Kela, Kuntoutusta kehittämässä 5/2018.

Appelqvist-Schmidlechner, K., Lämsä, R. & Tuulio-Henriksson, A. 2018. Oma väylä Kelan neuropsykiatrisen kuntoutuksen soveltuvuus, hyödyt ja koettu vaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia.

Miettinen, S., Välimaa, O., Mäntyneva, P., Kaisvuo, T., Hakala, P. & Mäki, S. 2019.  ”Apu on ollut mittaamattoman arvokasta” Kelan nuorten ammatillisen kuntoutuksen uusi NUOTTI-valmennus ja suullisen hakemisen malli. Kelan tutkimus. Työpapereita 150 | 2019.

Paananen, R., Kainulainen, S., Hyppönen, E., Leikas, H., Lindström, A. & Lökfors, J. 10 Tarinaa nuoruudesta ja tuen tarpeista – nuorten ajatuksia palveluiden kehittämiseksi. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja.