Skip to main content
search

Nepsy-tutkimus

Nepsy-lapsi kuormittuu usein suuren luokan hälinästä, valoista, toisten lasten liikehdinnästä ja äänistä. Miten päästä nepsy-tutkimuksiin? Miten nepsy-tutkimuksiin tulisi valmistautua?

Mikä on nepsy?

Nepsy tarkoittaa kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä, joita ovat mm. autismin kirjo, ADHD, Touretten oireyhtymä ja oppimisvaikeudet.

Neuropsykiatriset häiriöt ilmenevät kullekin häiriölle tyypillisenä toimintatapana ja käyttäytymisenä, ja ne vaikuttavat mm. sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikaatioon, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn ja oman toiminnan ohjaamiseen.

Neuropsykiatrinen diagnoosi voi jäädä huomaamatta

Lapsen ja nuoren neuropsykiatrinen diagnoosi jää usein huomaamatta, mikäli lapsi on päiväkodissa tai koulussa tunnollinen ja pärjäävä. Hän voi myös vahvasti pinnistellä koulu- tai päiväkotipäivän ajan ja kotona kuormittuminen purkautuu joskus rajustikin.

Kun vanhempi kertoo opettajalle lapsen koulun jälkeisestä reagoimisesta, opettaja saattaa ihmetellä lapsen käyttäytymistä kotona.

Nepsy-lapsi kuormittuu helposti

Nepsy-lapsi ärsyyntyy kuormittuneena helposti

Varhaiskasvatuksessa tai koulussa oireileva lapsi kuormittuu usein suuren luokan hälinästä, valoista, toisten lasten liikehdinnästä ja äänistä. Oppitunneilla paikallaan istuminen ja muiden odottaminen voi olla vaikeaa. Opettajan/aikuisen vaihtuminen on haastavaa ja samoin ennakoimattomat muutokset rasittavat. Keskittyminen takkuilee ja kohta on taas omat kiinnostavat asiat mielessä.

Kuormittuneena nepsy-lapsi ärsyyntyy muita herkemmin ja siten reagoi asioihin ikävällä tavalla nopeammin. Tästä syystä hänet voidaan tulkita häiriökäyttäytyjäksi, eikä nähdä tapahtumia ennen reaktiota.

Samaan aikaan lapsi voi olla erittäin motivoitunut tiettyyn asiaan tai toimintaan, mistä hän on kiinnostunut. Tässä toiminnassa ei ole mitään haasteita ja lapsi suoriutuu hyvin. Toiminnan keskeytyessä tai lopettaessa saattaa tulla harmitusta. Oireiden vähäisyys rauhallisissa tilanteissa tai kiinnostavan tekemisen aikana ei ole vasta-aihe nepsy-tutkimuksille.

Nepsy-tutkimuksiin julkiselle vai yksityiselle?

Tutkimuksiin pääseminen eroaa kunnissa selvästi. Julkisen terveydenhuollon jonot ovat pitkät. Aikaa kuluu ensin neuvolan tai koululääkärin vastaanotolle odottaessa.

Lääkärin laittaessa lähetteen jatkotutkimuksiin, joko perusterveydenhuoltoon, kasvatus- ja perheneuvolaan tai erikoissairaanhoitoon, aikaa kuluu taas paljon. Samaan aikaan arki kotona ja koulussa syö koko perheen energiaa ja hermoja jatkuvine Wilma-viesteineen tai raivareineen.

Jotkut perheet käyvät aloittamassa tutkimuksiin pääsyn ja diagnoosin saamisen prosessin yksityisesti. Perheen tilanteeseen halutaan saada apua nopeammin.

Nepsy-tutkimuksiin yksityiselle tai julkiselle

Miten valmistautua nepsy-tutkimuksiin?

Nepsy-tutkimuksiin pääsyä odottaessa kannattaa miettiä ja kirjoittaa auki lapsen päivän kulkua vuorokauden ajan.

Arjen kuvaukseen kannattaa kirjoittaa kaikki asiat, mitä kaikkea vanhemman/aikuisen tarvitsee sanoa tai tehdä, jotta lapsi suoriutuu kaikista päivittäisistä toiminnoista, mm. aamutoimista, päiväkodin/koulun jälkeisestä ajasta ja iltatoimista. Kuvaukseen voi avata päivän toimintoja tarkemmin ja kuvata sanallisen toiston määrää, esim. aamutoimissa.

Heräämisen ja aamupalan jälkeen voi lapselle tulla monenlaista ajatusta mieleen ja aamupuuhat loppuvat siihen. Lasta hoputtaessa vanhemman ääni saattaa tiukentua jo kuudetta kertaa sanoessa ja sen jälkeen lapsi sanoo, miksi sä aina huudat. Lapsi ei ole välttämättä kuullut edellisiä ohjeita, vaikka on voinutkin todeta ”joo-joo”.

Mitä nepsy-tutkimuksissa tehdään?

Arjen kuvauksen voi antaa luettavaksi tutkimuksiin mennessä lääkärille ja muille ammattilaisille, jotta he saavat kokonaisvaltaisemman kuvan lapsen arjesta. Vanhempi osaa kertoa lapsen arjesta parhaiten – hän on lapsen paras asiantuntija. Samaa kuvausta voi jatkossa käyttää muiden tukien ja etujen hakemiseen.

Myös vanhemman kykyä vanhemmuuteen voidaan arvioida hoitavan tahon toimesta. Monesti kuulen vanhemman sanottavan, että heidän vanhemmuudestaan saatetaan tehdä tulkintoja. Nämä tilanteet ovat hankalia ja niistä pitäisi pystyä keskustelemaan avoimesti. Vanhemmuuden tukeminen ja avoin keskustelu vanhemman kanssa on tärkeää.

Nepsy-tutkimuksissa tarvitaan tietoa myös opettajilta ja muilta lapsen arkiympäristön aikuisilta. Diagnoosia varten tehdään myös muita tarvittavia testejä ja vanhemmat sekä opettajat täyttävät tarpeellisia kyselykaavakkeita.

Lapsen oireisto määrittää diagnoosin

Lapsen oireisto määrittää diagnoosin.

Diagnoosin saamiseen lapsen oireita tulee esiintyä useissa erilaisissa tilanteissa, ja miten hän niissä tilanteissa toimii. Oireita ei kuitenkaan tarvitse esiintyä kaikissa tilanteissa (ADHD käypä hoito suositus). Kun koulussa sujuu ja lapsi on rauhallinen, hänellä voi silti olla suuria kuormittavia tekijöitä, ja ne saattavat ilmetä vasta kotona ärtyneisyytenä tai kiukkukohtauksina. Tai päinvastoin.

Avun ja tuen saaminen ei pitäisi olla kiinni diagnoosin saamisesta.

Sinikka Loukamaa,
psykiatrinen sairaanhoitaja, palveluohjaaja

Mikäli kaipaat apua nepsy-tutkimuksiin hakeutumisessa, voit olla yhteydessä palveluohjaajaamme Sinikka Loukamaahan (psykiatrinen sairaanhoitaja) arkipäivisin klo 8.00-16.00 puh. 040 630 7173 tai voit laittaa viestiä sinikka.loukamaa@mll.fi. Palveluohjaus on täysin maksutonta. Voit myös hakeutua meille nepsy-tutkimuksiin!